Edunvalvonta ja holhoustoimi

Henkilölle, joka ei kykene itse hoitamaan asioitaan esim. ikänsä tai sairautensa vuoksi, voidaan määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määrää joko holhousviranomainen eli maistraatti tai käräjäoikeus. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myynnistä päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.

Edunvalvojalle, joka esim. sairastuu tai on eturistiriidan vuoksi esteellinen edustamaan päämiestään, voidaan määrätä sijainen.

Edunvalvojan toimintaa valvoo holhousviranomaisena maistraatti. Edunvalvoja on tilivelvollinen ja hänellä on velvollisuus hakea lupa joihinkin päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltakirja on yksi elämän tärkeimmistä asiakirjoista

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi määrätä mm. kuka hänen taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitaan hoitaa sitten, kun hän ei enää itse siihen pysty. Hän voi myös määrätä varavaltuutetun ja/tai toissijaisen valtuutetun mm. siltä varalta että hänen valtuuttamansa henkilö tulisi tilapäisesti tai pysyvästi estyneeksi tehtäväänsä.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Jotta edunvalvontavaltuutus on pätevä, on erittäin tärkeää, että se on laadittu oikein sekä että tietyistä asioista on huolehdittu.

  • Edunvalvontavaltakirjalla on tiukat muotovaatimukset, joilla pyritään siihen, että valtuuttaja harkitsee asian huolellisesti.
  • Valtakirja tulee voimaan vasta, kun maistraatti on sen vahvistanut. Tällä ehkäistään yrityksiä valtuuttajan hyväksikäyttöön, turvataan se, ettei valtuutusta käytetä ennenaikaisesti ja ennen kaikkea lisätään kolmansien tahojen luottamusta valtuutukseen ja saatetaan valtuutus valtuuttajan lähipiirin tietoon.
  • Valtuutetun toiminnan viranomaisvalvonta maistraatin toimesta, jolla ehkäistään valtuutuksen väärinkäyttöä. Valvonnan turvatason voi valtuuttaja itse määrätä.
  • Valtuutuksen rekisteröinti, mikä mahdollistaa saada tiedon siitä, kuka on henkilön laillinen edustaja.

        Edunvalvontavaltuutuksen ehdottomia muotomääräyksiä ovat:

  • Valtuutus on tehtävä kirjallisesti.
  • Kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa
  • Todistajan on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksellaan.
  • Todistajien on tiedettävä, että kysymyksessä on edunvalvontavaltakirja.

         Asiakirjasta on käytävä ilmi seuraavat:

  • Valtuuttamistarkoitus
  • Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
  • Valtuuttaja ja valtuutettu, mahdollinen varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu
  • Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtiminaan asioistaan.

 

Yli kuuden vuoden kokemuksella maistraatin holhoustoimen esittelijän tehtävistä, otan mielelläni vastaan erilaisia holhoustoimeen ja edunvalvontaan liittyviä tehtäviä.

  • Edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen tehtävät
  • Hakemusten ja lupa-asioiden hoito
  • Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen ja valtuutettuna toimiminen
  • Holhoustilien laatiminen edunvalvojan toimeksiannosta
  • Yleinen neuvonta